Sain todellakin pienen pakkolevon tän kaiken menon ja vilinän keskelle.. Keskiviikkona mulla alkoi illalla olla todella outoja ja pahoja mahakipuja, mut epäilin, että kyseessä oli vaan jotain nopeesti ohi menevää. Keskiviikon ja torstain välinen yö oli kirjaimellisesti helvettiä. Maha oli niin kipeä, ettei oikeen missään asennossa pystynyt olemaan ja tuntui, että kipu vie tajun. Aamulla tämä tyttö oli lähdössä itkien kivusta töihin, kunnes Otto sanoi etten mä voinut mennä. Soitin äidille (mommy's girl..) ja hän käski meidän lähteä päivystykseen.
Päivystyksen täti tänttähäärä meinas passittaa mut kotiin ja käski ottaa yhteyttä mun omaan terveydenhuoltoon, mutta niissä kivuissa en suostunut lähtemään ja niin hän käski mun mennä viereiseen aulaan, josta "joku lääkäri varmaan tulee pian hakemaan". Siitä se mun kierros sairaalassa lähti. Lääkäriltä, päivystysosastolle, lääkärille, ultraääneen ja sieltä tehovalvontaan. Ultraäänessä multa löydettiin sappikiviä, sekä tulehtunut sappirakko. Ensin mulle annettiin antibiotteja, mutta ne ei tuntunut auttavan, joten sain passituksen leikkauspöydälle.
Olin yhteensä 28 tuntia syömättä ja juomatta, lukuunottamatta tippaa, jota sain suoneen. Mun läheisimmät tietää, että se oli mulle kyllä sen sortin henkinen kamppailu, että oksat pois. Sain ruokaa 00:30, kun mulle kerrottiin, että pääsen leikkaukseen vasta perjantai aamulla. Sappivaivat ei siinä paljon haitanneet, kunhan sain ruokaa.
Perjantai aamulla mulla oli leikkaus, joka pelotti mua oikeesti todella paljon. Ei mun mahaa oltu ikinä sörkitty millään veitsillä, vaikka paljon muuta mulle oltiinkin tehty. Mun perhe tietää myös sen, että mulla on tapana leikkauksen jälkeen herätessäni nukutuksesta, joko sanoa jotain tyhmää tai tehdä jotain tyhmää. Tällä kertaa päätin laittaa nenään tulevat hengitysavut (kutsutaan kai viiksiksi?) suuhuni.
Leikkauksen jälkeen sain tietää, että sappikivien ja sappirakon tulehduksen lisäksi sieltä oli löytynyt umpilisäkkeen tulehdus. Ne oli kaikki poistettu samassa leikkauksessa. Vietin sairaalassa vielä leikkauksen jälkeenkin aikaa, sillä olo oli todella heikko. Tällä hetkellä mulla on menossa saikku ja mahassa mulla on neljä tikattua reikää. Kävelen kyyryssä ja hitaasti sekä kipuja mulla on vielä paljon. Maailma on täynnä pahempia asioita, mutta kokemus oli mulle jotain ihan uutta.
Muilla kokemuksia sappikivistä, sappirakon tulehduksesta tai umpilisäkkeen tulehduksesta?
xoxo eve