tiistai 28. kesäkuuta 2016 | 8.30

COS

Istun tällä hetkellä Kupittaan puistossa ja katselen kun mun parhaimmat kaverit joogailee. Huvittavaa tästä tekee se, että mulla on tässä vieressä mäkkärin ruokapussi ja kaikki ihmiset mun ympärillä on tosi urheilullisia. Tänään ei taida olla mun päivä olla se urheilullinen. Käytiin tänään myös ihanan Siirin kanssa ottamassa asukuvat Ruissalon telakalla. Kuvauspaikan etsiminen oli taas aika haastavaa ja naurettiinkin mahat kippurassa niin kuin aikaisemmillakin kerroilla kun oon ton tytsyn kanssa ollut kuvailemassa.
Kun tytöt on saanut joogailusta tarpeeksi, suunnitelmana on lähteä vielä viettämään iltaa piknikin parissa.
Tää uusi ihanuus mikä mun päältä löytyy on COS:ilta ja oon korviani myöten rakastunut tähän.


dress: COS
handbag: H&M
shoes: Adidas Originals

xoxo eve



tiistai 21. kesäkuuta 2016 | 3.55

Maha täynnä reikiä

Sain todellakin pienen pakkolevon tän kaiken menon ja vilinän keskelle.. Keskiviikkona mulla alkoi illalla olla todella outoja ja pahoja mahakipuja, mut epäilin, että kyseessä oli vaan jotain nopeesti ohi menevää. Keskiviikon ja torstain välinen yö oli kirjaimellisesti helvettiä. Maha oli niin kipeä, ettei oikeen missään asennossa pystynyt olemaan ja tuntui, että kipu vie tajun. Aamulla tämä tyttö oli lähdössä itkien kivusta töihin, kunnes Otto sanoi etten mä voinut mennä. Soitin äidille (mommy's girl..) ja hän käski meidän lähteä päivystykseen.
Päivystyksen täti tänttähäärä meinas passittaa mut kotiin ja käski ottaa yhteyttä mun omaan terveydenhuoltoon, mutta niissä kivuissa en suostunut lähtemään ja niin hän käski mun mennä viereiseen aulaan, josta "joku lääkäri varmaan tulee pian hakemaan". Siitä se mun kierros sairaalassa lähti. Lääkäriltä, päivystysosastolle, lääkärille, ultraääneen ja sieltä tehovalvontaan. Ultraäänessä multa löydettiin sappikiviä, sekä tulehtunut sappirakko. Ensin mulle annettiin antibiotteja, mutta ne ei tuntunut auttavan, joten sain passituksen leikkauspöydälle.
Olin yhteensä 28 tuntia syömättä ja juomatta, lukuunottamatta tippaa, jota sain suoneen. Mun läheisimmät tietää, että se oli mulle kyllä sen sortin henkinen kamppailu, että oksat pois. Sain ruokaa 00:30, kun mulle kerrottiin, että pääsen leikkaukseen vasta perjantai aamulla. Sappivaivat ei siinä paljon haitanneet, kunhan sain ruokaa.
Perjantai aamulla mulla oli leikkaus, joka pelotti mua oikeesti todella paljon. Ei mun mahaa oltu ikinä sörkitty millään veitsillä, vaikka paljon muuta mulle oltiinkin tehty. Mun perhe tietää myös sen, että mulla on tapana leikkauksen jälkeen herätessäni nukutuksesta, joko sanoa jotain tyhmää tai tehdä jotain tyhmää. Tällä kertaa päätin laittaa nenään tulevat hengitysavut (kutsutaan kai viiksiksi?) suuhuni.
Leikkauksen jälkeen sain tietää, että sappikivien ja sappirakon tulehduksen lisäksi sieltä oli löytynyt umpilisäkkeen tulehdus. Ne oli kaikki poistettu samassa leikkauksessa. Vietin sairaalassa vielä leikkauksen jälkeenkin aikaa, sillä olo oli todella heikko. Tällä hetkellä mulla on menossa saikku ja mahassa mulla on neljä tikattua reikää. Kävelen kyyryssä ja hitaasti sekä kipuja mulla on vielä paljon. Maailma on täynnä pahempia asioita, mutta kokemus oli mulle jotain ihan uutta.


Muilla kokemuksia sappikivistä, sappirakon tulehduksesta tai umpilisäkkeen tulehduksesta?

xoxo eve





tiistai 14. kesäkuuta 2016 | 0.33

Ylioppinut 2016

Mun elämäni yks parhaimmista päivistä vietettiin 4.6.2016. Musta nimittäin tuli ylioppilas ja yks suuri urakka oli taas takana päin. Pienten vaikeuksien kautta mulla vihdoin on valkolakki päässä sekä ylioppilastodistus ja liikuntadiplomi kainalossa. Haluun kiittää sydämeni pohjasta kaikkia mua muistaneita ja erityisesti mun vanhempia. Nää kaks mun elämäni tärkeintä ihmistä teki uskomattoman määrän töitä luodakseen mulle mahdollisimman ihanat juhlat ja he todellakin onnistuivat siinä. Oon onnekas.
Päiväjuhlien jälkeen suunnattiin parhaalla mahdollisella porukalla illalla Börssiin viettämään viimeisiä abibileitä. Oon myös super kiitollinen mun ystävistä, ei paljon parempia voisi edes toivoa!
Mun ylppärikuvat otti (surprise) Heikki Salonen. Mun mielestä nää oli tosi onnistuneita, vaikka otettiinkin vähän kiireisellä aikataululla. Meikit ja hiukset on Butik Turun upeiden naisten käsialaa.


Tässä on myös yks ihminen ketä mun täytyy kyllä kiittää jo ihan siitä että hän on mun.

T-shirt: Zara
Trousers: Muotikuu
High heels: Unisa
Jewelry: Guess

xoxo eve





maanantai 6. kesäkuuta 2016 | 13.34

The most beautiful purse human can find

Hurjan pitkä väli mun edelliseen postaukseen ehtikin syntyä kaiken hulinan keskellä. Paljon kaikkea on tapahtunut.. Muutto yhteen Oton kanssa, ylioppilasjuhlat, uuden työn alkaminen, uusiin kouluihin hakeminen.. Lupaan avata teille kaikkea näitä asioita lisää myöhemmissä postauksissa. Nyt kuitenkin halusin kertoa lähinnä kuulumisia. Mulla on hurjan ihana päivä takana, ihanan Siirin kanssa.
Nähtiin jo aamupäivällä heti mun polvilääkärin jälkeen ja käytiin vähän shoppailemassa. Mulla tarttu mukaan mm Zarasta kirkkaan keltaiset pöksyt sekä Bikbokista pari alepaitaa, mitkä todellakin tulevat näkymään täällä blogissa myöhemmin.
Shoppailun jälkeen käytiin yhdessä syömässä Blankossa, joka on aina aiemmin kuulunut mun suosikkipaikkoihin Turun keskustassa. Täytyy kyllä myöntää, että tällä kertaa kaikki muu paitsi itse ruoka (lukuunottamatta jälkkäriä), oli negatiivista. Taisi väsymys painaa mun ja Siirin lisäksi myös ton ravintolan työntekijöitä.
Illalla mulla ja SS:llä oli luvassa myös TPS C2A valmennus, mutta me päätettiin ottaa itseämme niskasta kiinni ja lähteä treenaamaan samaiselle paikalle ennen poikien treenauttamista. Tää treeni oli todella hyvä muistutus itselle taas siitä, että nyt on ollut liian pitkä tauko urheilussa...

Sitten saanko esitellä mun elämään astelleen käsilaukun.. Sanotaanko näin, että tää Marimekon nahkainen ihme on mun unelmien täyttymys.


xoxo eve






Malli: Simple Grey Variant © Koodikielellä